Osa 3/3, American Beauty -kohtaus kaninkolona psykologian syvyyksiin

Eksistentiaalinen psykologia ja logoterapia

Eksistentiaalisen psykologian ja logoterapian näkökulmasta tarkasteltuna Rickyn kokemus on kuin suoraan Viktor Franklin teoksesta Ihmisyyden rajalla. Vaikka hänen elämänsä on ulkoisesti ahdistavaa ja kontrolloitua, hän löytää sisäisen vapauden ja syvän merkityksen hetkestä, jonka muut sivuuttaisivat. Hän ei voi muuttaa olosuhteitaan, mutta hän voi muuttaa asennettaan niihin ja löytää kauneutta ja tarkoitusta odottamattomasta paikasta. Muovipussi on hänelle todiste siitä, että kaoottisenkin pinnan alla on "hyväntahtoinen voima" ja järjestys.

Viktor Frankl ja Rollo May ovat tämän suuntauksen keskeisimpiä ajattelijoita. Suuntaus korostaa ihmisen vapaata tahtoa ja vastuuta löytää elämälleen merkitys, usein kärsimyksen tai tyhjyyden tunteen kautta. Frankl kehitti logoterapian, jonka ydinajatus on, että ihmisen päämotivaattori on pyrkimys löytää elämälleen tarkoitus. Tämän suuntauksen näkökulmasta Rickyn tekoa analysoitaisiin aktiivisena merkityksenluomisena vastauksena elämän tarkoituksettomuuden tunteeseen. Ricky ei ole passiivinen uhri, vaan oman todellisuutensa arkkitehti.

Humanistinen ja transpersonaalinen psykologia

Abraham Maslow ja Carl Rogers ovat keskeisiä ajattelijoita humanistisessa psykologiassa, joka keskittyy ihmisen kasvuun, potentiaaliin ja itsensä toteuttamiseen. Maslow'n teoria huippukokemuksista (peak experiences) on tässä keskeinen. Huippukokemukset ovat hetkellisiä, syvän onnen, ykseyden ja merkityksellisyyden hetkiä, jotka voivat muuttaa ihmisen elämänkatsomusta.

Rickyn kuvaus hetkestä on lähes täydellinen määritelmä huippukokemukselle. Hän tuntee yhteyttä johonkin itseään suurempaan, ajan taju katoaa ja hän kokee syvää, sanoin kuvaamatonta iloa ja ihmetystä. Tämä ei ole oire häiriöstä, vaan merkki henkisestä terveydestä ja potentiaalista saavuttaa itsensä toteuttamisen taso. Humanistiset näkemykset korostaisivat kohtauksen terapeuttista ja transformatiivista voimaa. Se on osoitus Rickyn kyvystä tavoittaa korkeampia tietoisuuden tiloja ja henkistä hyvinvointia ankeista olosuhteista huolimatta.

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on moderni suuntaus, joka tutkii ihmisen vahvuuksia, hyvinvointia ja onnellisuutta. Suuntauksen keskeisiä ajattelijoita ovat muun muassa Martin Seligman, Mihaly Csikszentmihalyi ja Dacher Keltner. Kaksi käsitettä on erityisen relevanttia Rickyn toimintaa analysoitaessa:

• Flow-tila: Tila, jossa ihminen on täysin uppoutunut ja keskittynyt tekemiseensä, ja ajantaju sekä itsetietoisuus katoavat.

• Awe (ihmetys, kunnioittava pelko): Tunne, jonka koemme kohdatessamme jotain itseämme suurempaa ja käsityskykymme ylittävää (Keltner).

  
  

Ricky on selvästi flow-tilassa kuvatessaan ja katsoessaan pussin tanssia. Lisäksi hänen kokemuksensa on puhdas esimerkki awe-tunteesta. Tämä tunne on yhdistetty lisääntyneeseen epäitsekkyyteen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja hyvinvointiin. Positiivisen psykologian näkökulmasta kohtausta analysoitaisiin esimerkkinä resilienssin rakentamisesta ja hyvinvoinnin lähteistä. Ne tutkisivat, miten kyky kokea flow'ta ja ihmetystä toimii puskurina stressiä ja masennusta vastaan.

Psykodynaaminen näkökulma

Sigmund Freudin ja hänen tyttärensä Anna Freudin kehityspsykologisia näkemyksiä on soveltanut muun muassa lastenlääkärinä toiminut Donald Winnicott. Lapsuus, suhde vanhempiin ja kasvatus ovat keskeisessä roolissa monessa elokuva-analyysissä. Esimerkkikohtauksessa tämä klassinen suuntaus tarkastelisi Rickyn käytöstä tiedostamattomien motiivien ja puolustusmekanismien kautta.

Rickyn intensiivinen keskittyminen muovipussiin ja sen kauneuteen voitaisiin tulkita sublimaatioksi. Sublimaatio on kypsä puolustusmekanismi, jossa henkilö kanavoi primitiivisiä tai kiellettyjä tunteita, kuten aggressiota tai ahdistusta isäänsä kohtaan sosiaalisesti hyväksyttävään ja jopa luovaan taiteen ja/tai filosofian muotoon. Hän ei käsittele traumaansa suoraan, vaan muuntaa sen aiheuttaman psyykkisen energian kauniiksi ja hallituksi kokemukseksi. Tämä tulkinta avaa näkymiä elokuvan potentiaaliin sekä laadukkaiden käsikirjoitusten luomisprosessissa että elokuvien käyttämisessä peilinä omaan kehitykseen.

Rickyn hahmon kautta tämä kehitys näkyy käsikirjoituksen keskittymisenä sisäiseen konfliktiin ja siihen, miten hänen taiteellinen toimintansa toimii keinona käsitellä sietämättömiä tunteita ja ylläpitää psyykkistä tasapainoa.

Näillä esimerkeillä haluan tuoda esiin elokuvaterapian integratiivista luonnetta ja mahdollisuuksia. Luen mielelläni ajatuksia, joita teillä saattaa herätä tekstin pohjalta, ja lisään niitä parhaani mukaan tekstin loppuun, niin halutessanne. Tällä tavoin pohdinta on mahdollisimman avointa ja rakentavaa. Toivottavasti lukuhetket olivat inspiroivia.

24.06.2025 Harry Choreus

Avainsanat: Siegfried Kracauer, American Beauty movie, elokuvan realismi, monomyth, sankaritarina, Peili valkokankaalla, psykologinen kehitys, elokuvateoriat,